HÄBÄN LUONA

Kahvilassa. Puhumme uskalluksesta sanoa oma mielipide. Lapsista. Lapsuudesta.

"Rauhanmarssit. Ne mua ärsyttää. Tiedäks? Opetettua näkemystä. Tulee mieleen... Että mun vanhemmat on mut tuupannu kaikkeen semmoseen. Itsestään selvästi. Vetäny mukaan omaansa.
Nii mä oon tullu tosi tarkaksi mitä opetan omille lapsille. Niinku totuuksina. Korostan aina, että "minun näkemykseni mukaan"... Mua ei haittaa sanoo omaa mielipidettäni, enkä pelkää tai aristele sanoa sitä, mutta en kyllä lähde minnekään kansalaistorille. En, en, en. No jotenki mä koen, et mahdollisuudet vaikuttaa on aika pienet. Oon jotenki tullu huomanneeks. Et vaikutan mielummin tähän, mihin oikeesti voin. Joo. Kiinnostus marsilla kulkemiseen on ohjattu ja en vie sitä kyllä eteenpäin omille lapsille. Ne saa valita ite omat marssinsa.

Epäreilua, jos joku tunkee omaa ideologiaansa jonkun tunteen kautta salaa toiseen. Mitään oppia ei saa ujuttaa. Käyttää valtaa."